trenchtown

Suomessa. Näen joka ilta unta Jamaikasta, heräilen siihen kun siivoan unissani olohuoneen lattiaa ja pelkään hostellin väen näkevän kuinka sotkuisesti siellä elän. Viime yönä luulin Miiaa jamaikalaiseksi mieheksi ja yritin käydä keskustelua englanniksi... Mun sielu on edelleen Karibialla, enkä näe muuta vaihtoehtoa kuin palata takaisin niin pian kuin mahdollista.

Blogin kirjoittelu Jamaikalla jäi hieman vähälle... Mulla ei ollut käytössä omaa tietokonetta, eikä blogille löytynyt aikaakaan. Ajattelin nyt kuitenkin Suomesta käsin kirjoittaa pätkiä tästä uskomattoman upeasta kokemuksestani. 

......

Ensinnäkin pieni tietoisku trenchtownista:

Trenchtown on Jamaikan pääkaupungin Kingstonin sisällä sijaitseva asumiskeskittymä. Se on nimetty alueen läpi kulkevan avoimen viemärin mukaan (trench (eng.) = kaivanto). Alueen hygieniataso on heikko ja lapsikuolleisuus vakava ongelma. Trenchtown rakennettiin 1930-luvulla asutusalueeksi ruokkimaan kasvavan kaupungin tarpeita. Hurrikaani Charlien koeteltua Jamaikan maaseutua vuonna 1951 monet kotinsa menettäneet kulkeutuivat Trechtowniin aiheuttaen alueelle vakavaa liikakansoitusta.1970-luvulla Jamaikan hallinnasta taistelleet poliittiset puolueet, sosialistinen ”People's National Party” ja jossain määrin oikeistomielisempi ”Jamaica Labour Party”, jakoivat alueen ja syöttivät sitä aseilla aiheuttaen vakavia yhteenottoja. Trenchtown oli PNP:n hallinnassa siinä missä alueen viereinen ghetto Rema oli JLP:n aluetta ja ajan myötä tilanne kehkeytyi niin pahaksi, että alueiden välistä tietä voitiin pitää lähes taistelukenttänä. Pian poliittiset ideologiat Trenchtownin kaartien toiminnan takana kuitenkin katosivat ja jengit siirtyivät huumekauppaan. 90-luvun alueelle kohdistuneet opetuskampanjat ovat tuottaneet tulosta laskien alueen rikollisuutta selvästi.1900-luvun aikana Trenchtownista kasvoi myös Kingstonin rastafariyhteisöjen koti. Monet maailmankuulut reggae-muusikot asuvat, tai ainakin ovat kotoisin alueelta. Mm. alkuperäinen The Wailers -kokoonpano; Bob Marley, Peter Tosh ja Bunny Wailer sai alkunsa Trenchtownista.

Eräänä iltana paikallinen ystävämme Martin pyysi meidät trenchtowniin oluelle. Mikä ettei! Minä, Ed, Ran ja Jason ahtauduimme pieneen valkoiseen autoon ja hurautimme keskelle öistä slummia. Ajelimme, reggaen, pienten kapakkojen, kojujen, kampaamoiden ja kulkukoirien ympäröivien pikkuteiden halki Half Way Pubiin.

Half way pub oli ehkäpä kuudelle hengelle mitoitettu ns. seinäbaari, jossa kuitenkin oli mitä parhain sound system ja telkkari uskollisia jalkapallofaneja varten. Olutta laitettiin kylmään sitä mukaa, kun sitä myytiin ja henkiökunta oli mitä sydämellisintä. Lapset tekivät baaritiskin takana kotiläksyjä ja pihan koirat räksyttivät valkoihoisille kummajaisille.

Jamaika <3

Ran, israelilainen kaverini.

Jason, aivan mielettömän sydämellinen ja ihana ystäväni UK:sta, herbsit käärimisvaiheessa.

Juotiin red stripeä ja miehet käryyttelivät mitä käryyttelivät. Reggae pauhasi. Välillä baariin eksyi muutama slummin asukas kertomaan, kuinka kunnioittavat meitä kun uskaltaudumme tulla trenchtowniin viettämään aikaa aidon paikallisväestön kanssa. 

Lapset ihastuivat vaaleaan hiuksiini niin paljon, että hakivat kameran ja pyysivät minut baarin ulkopuolelle valokuvattavaksi. Tyttö silitteli minun hiuksia ja ihmetteli niiden pehmeyttä, kun taas pojan sydämen valloitin katu-uskottavilla tatuoinneillani.

Trenctownista lähdettiin koti streetpartyja uptowniin, mutta Martin alkoi nihkeilemään. Niinpä minut huijattiin tissibaariin, jollaista en ole ennen nähnyt...